Suuri kiitos Hilpi Huopapupun saamista kehuista! Olen lueskellut kommentteja moneen kertaan ja ollut niistä tosi iloinen. Hilpiä tietysti vähän ujostuttaa sen saama huomio, mutta kyllä sekin myhäilee tyytyväisenä.

Huovutuskurssilla aloitin myös pöytätablettien teon. Vanutusvaihe, jossa työtä rullataan rantamaton sisässä, osoittautui ongelmallisille ranteilleni rasittavaksi. Tabletit tein siten, että huovutin niitä käsin sen verran, että villat tarttuivat toisiinsa kiinni, käärin sitten ne lakanakankaan sisään, laitoin kangasrullan sukkahousujen lahkeeseen ja heitin koko roskan pesukoneeseen. Aiemmat vapaalankahuovutuskokeiluni ovat onnistuneet hyvin siinä mielessä, etteivät ne ole tarttuneet lakanaan kiinni (muusta onnistumisesta ei kannata puhua), mutta nämä villat tarttuivat kankaaseen kuin tauti. Istuskelin hyvän tovin kylppärin lattialla repimässä niitä irti. (Kannatti kyllä laitattaa se lattialämmitys.) Tableteissa on mukana myös hahtuvaa, ja ne on sävytetty pöydän ja astiaston mukaan. En ole kyllä varma, ovatko nämä ihania vai hirveitä.

975591.jpg

Pesukone on pyörinyt muutenkin ahkeraan. Värjäsin pari vaatekappaletta sekä lankoja ja liinoja. Tällä kertaa ei tullut Palleroisia. Värikäsittelyn sai mm. kuvassa oleva miehen mummon virkkaama sängynpeitto. Joku tietysti kauhistuu perinnetekstiilin turmelusta, mutta peitto kellersi ikävästi, eikä sitä olisi sellaisenaan tullut käytettyä. Peitto oli myös niin vahvaa tekoa, että se kesti pesukoneen pyörityksen, ja siitä tuli minusta hieno. Langoista vasemmanpuoleiset olivat alun perin vaaleanvioletteja, muut erisävyisiä sinisiä.

975602.jpg