Helteistä huolimatta olen hikisin sormin vääntänyt helmitöitä. Ei kai näihin voi jäädä koukkuun? Tämä on kai ohimenevää? Kevättalvella ostin Helsingin reissulla Kiseleffin talosta keraamisen pupunapin. Sen loppusijoituspaikaksi ei tullutkaan laukku tai pusero, vaan kaulakoru. Liimasin vaijerit pupun taakse kiinni, koska muuten se olisi pönköttänyt.
Neulovan helmeilijän repertuaariin kuuluvat tietysti silmukkamerkit. Korupiikin taivuttaminenkin alkoi joten kuten sujua (kiitos Tarjalle konsultaatiosta). Tiedänkin jo, kuka joutuu/pääsee näiden merkkien koekäyttäjäksi!
Punaisia helmiä, joista koko vouhotus alkoi, on vielä vaikka kuinka paljon. Tein kaulakorulle pariksi kaksi ranneketjua, ja edelleen helmiä jäi paljon.
Koska otsikkogeneraattori toimii nykyään huonosti, tämänkertainen otsikko on väännös Agatha Christien kirjasta Helmeilevä kuolema. Kirjassa ei tosin käsitelty helmiä, vaan siinä taisi olla kyseessä myrkytetty samppanja.
Lopuksi vielä muistutus: Huuto.netissä minulla on myynnissä lankoja. Huutoaika loppuu sunnuntaina. Laitan kyllä huutamattomat langat uudelleen myyntiin, mutta nyt olisi vielä mahdollisuus huudella.
Neulovan helmeilijän repertuaariin kuuluvat tietysti silmukkamerkit. Korupiikin taivuttaminenkin alkoi joten kuten sujua (kiitos Tarjalle konsultaatiosta). Tiedänkin jo, kuka joutuu/pääsee näiden merkkien koekäyttäjäksi!
Punaisia helmiä, joista koko vouhotus alkoi, on vielä vaikka kuinka paljon. Tein kaulakorulle pariksi kaksi ranneketjua, ja edelleen helmiä jäi paljon.
Koska otsikkogeneraattori toimii nykyään huonosti, tämänkertainen otsikko on väännös Agatha Christien kirjasta Helmeilevä kuolema. Kirjassa ei tosin käsitelty helmiä, vaan siinä taisi olla kyseessä myrkytetty samppanja.
Lopuksi vielä muistutus: Huuto.netissä minulla on myynnissä lankoja. Huutoaika loppuu sunnuntaina. Laitan kyllä huutamattomat langat uudelleen myyntiin, mutta nyt olisi vielä mahdollisuus huudella.
Kommentit