Eräänä kauniina päivänä Maartsi huomasi edullisen tarjouksen Tallinnan risteilystä. Maartsi oli jo aiemmin pannut huolestuneena merkillä, että hänen lankavarastonsa on ehtymään päin. Ja Tallinnastahan lankaa saisi.  Ja halvalla.

658009.jpg

Toki Maartsi tiesi, että kansantaloudellisesti olisi järkevintä hankkia langat kotimaasta. Onhan Suomen valtio jo pitkään ollut huolestunut Suomen ja Viron välisestä lankarallista, jossa suomalaiset suurella joukolla raahaavat lankaa Suomenlahden takaa. Lisäksi Viron liittyminen EU:hun nosti tuotavien lankojen painorajoituksia huomattavasti. Kyllähän Suomen valtio suuressa viisaudessaan yritti lankaveroa laskemalla saada eurojen virran pysymään kotimaassa, mutta tiedämmehän, miten siinä kävi. Neulonnan suosio lisääntyi rajusti, ja samalla lisääntyivät sen aiheuttamat haitat. Lääkärit valittelevat, miten vastaanotot ovat täynnä jumiutuneita hartioita ja kipeytyneitä ranteita valittavia ihmisiä, ja poliisit korjaavat talteen neuletapahtumiin jämähtäneitä ihmisiä, jotka eivät suostu poistumaan kahvilan sulkeutumisaikaan, koska kuvio on vielä kesken. Eikä myöskään voi väheksyä viattomille sivullisille aiheutuvia haittoja: moni on istahtanut pahaa aavistamatta sohvalle unohtuneen puikon päälle tai puolison lattialle unohtunut neule on aiheuttanut riitaa. Pahimpia kaikista ovat vanhemmat, jotka ostavat lapsukaisilleen lankaa ja opettavat nämä neulomaan. Siinä niitä neulomuksiaan kaduilla purkavia teinejä tehdään!

Mutta Maartsi onkin sivistyneen langankäytön kannattaja. Onhan langalla monia positiivisiakin vaikutuksia: kohtuullisesti nautittuna se rentouttaa, jopa virkistää, käytettiinpä sitä seurassa tai yksin.

658004.jpg

Jo linja-autossa matkalla satamaan matkalaisten mielen täytti tulevat lankaostokset. Tosin oli niitäkin, jotka eivät aikoneet seireenien houkutuksiin langeta. “En ole eläissäni lankaa käyttänyt enkä koske siihen vastakaan”, uhosi eräs vanharouva. “Minä en osta lankaa, kun entisetkin ovat vielä neulomatta”, muuan herrasmies vakuutti. Mutta suurimmalla osalla matkalaisista langankiilto vilkkui silmistä. Jo sataman lankalassa monet aloittivat ilonpidon ottamalla annoksen tai pari lankaa. Monilla oli mukanaan näppärä, taitettava kärry, jolla lankaostokset oli helppo kuljettaa kotiin.

658016.jpg

Laivayhtiökin tiesi, mitä kansa tahtoi, sillä lipun takana oli teksti: “Tax-free: kannattaa ostaa suurin sallittu määrä!” Lippuun oli myös merkitty, paljonko mitäkin lankalaatua sai tuoda: silkkiä ja muita ylellisen luokan lankoja 10 + 20 kg, villa- ja puuvillalankoja 90 kg ja tekokuitulankoja 110 kg. Valitettavasti bussiyhtiö oli rajoittanut tuliaisten määrän 20 kg:aan matkustajaa kohti, mikä rajoitti hamstrausta. Olisikin pitänyt lähteä omalla autolla, jos olisi halunnut tuoda suurimman mahdollisen määrän. Maartsi olikin kuullut erään pariskunnan kehuskelevan, miten se olivat ostaneet erilaisia lankoja maistiaisiksi ja kokeilleet niitä sitten pakettiautonsa takaosassa, mitä lajia kannattaa ostaa enemmän.

657994.jpg

Laivan myymälän avautumista joutui odottelemaan tovin, ja melkoinen jono oven taakse ehtikin kertyä. Myymälä mainosti halpoja hintojaan, ja siellä olikin monia houkuttelevia tarjouksia: osta kymmenen kerää silkkilankaa, maksa kahdeksan. Laivan säännöissä langankäyttö hyteissä oli kielletty, mutta laivan lankaloissa saattoi neuloa hyvässä seurassa. Tosin monilla neulominen taisi venähtää pitkäksi: aamulla maihinpääsyä odotti useampikin väsynyt ja kipeitä sormiaan valitteleva matkalainen.

657997.jpg

Maartsi taasen oli intoa täynnä kuin nuori karitsa, mutta päätti toimia kuitenkin maltillisesti. Ensimmäisestä lankakaupasta hän ei ostanut vielä mitään; kaupan langat olivat sitä paitsi epäilyttävän värisiäkin. Mutta seuraavasta paikasta jo löytyi hillitysti pirskahtelevaa puuvilla-pellavasekoitetta. Ja kolmannessa kaupassa päästinkin jo taivaan esikartanoon: hyllyt notkuivat lankaa, kaikenlaatuisia ja kaikenvärisiä keriä! Maartsi kuitenkin osoitti mittaamatonta tahdonvoimaa ja tyytyi muutamaan merino-sekoitekerään.

657989.jpg

Lankojen ohella Maartsi hankki myös muutamat Addin pyöröpuikot. Kyllähän neulomiseen tarvitaan kunnon välineet, ja onhan se niinkin, että hienoilla puikoilla menee huonompikin lanka. Lisäksi Maartsi osti virolaisia pitsimalleja esittelevän kirjan, sillä sivistynyt neuloja arvostaa paikallista kulttuuria ja haluaa tutustua paikallisiin langankäyttötapoihin.

658000.jpg

Matkalla satamaan Maartsi poikkesi vielä ruokakaupassa viimeistelemällä lankaostokset. Ulkomaillahan hienoimpiakin lankalaatuja myydään ruokakaupoissakin. Monet muutkin lankaturistit olivat kauppaan eksyneet ja nostelivat keräpakkauksia ostoskärryihinsä. Harvapa sitä tyytyy pariin kerään, vaan ostaa kerralla 12 kerän villakoiran, mieluummin useamman.

Sataman lankakaupasta Maartsi löysi vielä erään etsimänsä lankalaadun: liukuvärjättyä virolaista villaa. Maartsi nousi laivalle hyvillä mielin: nyt oli omat lankatarpeet turvattu pitkäksi aikaa ja vähän vierasvaraakin ostettu. Mikäpä sen mukavampaa, kuin istuskella kyläilijöiden kanssa lankakerän ääressä. Eräs pariskunta näytti ostaneen kassillisen olutta. Maartsi ihmetteli monien muiden tavoin, mitä kaikkea ihmiset viitsivätkään meren yli raahata.

Toistaiseksi Maartsi ei ole vielä korkannut uusia lankakeriään ja -vyyhtejään, vaan aikoo lopetella pari aiemmin avattua kerää. Mutta pian varmasti saamme seurata uusien lankakerien vajumista.

Lopuksi kerrottakoon, että puputta ei taästäkään reissusta selvitty.

657985.jpg