Minulla on ollut jo jonkin aikaa tekeillä haarukkapitsihuivi. Tapoihini kuuluu, että uutta tekniikkaa opetellessa valitseni aina kauneimman (= hankalimman) mallin. Nyt siis väännän Talvi-Novitan kolmiohuivia, joka ei loppujen lopuksi niin vaikea ole, kunhan alkuun pääsi. Haarukkapitsin virkkaus on kivaa - siihen asti, kunnes lenkkiketju kasvaa niin pitkäksi, että osa on otettava pois haarukasta. Tuen virkatessa haarukan vartaloon, ja se vaikeutuu huomattavasti, kun haarukan päässä keikkuu paksu mytty. Lenkkiketjujen virkkaaminen toisiinsa kiinni ei ole kivaa. En ole koskaan tykännyt virkkausmalleista, joissa virkattu pala liitetään viimeisellä kerroksella muihin paloihin. Ja tuossa huivimallissa lenkkiketjut ja samalla liitettävien lenkkien määrä vain lisääntyy loppua kohti.

Kuvan yläosassa on toinen virkkausviritys, siitä sitten tarinaa joskus myöhemmin. Neuleitakin minulla on kesken. Ehkä kaikki valmistuvat taas yhdessä rysäyksessä.

569412.jpg