(säv. Leevi and the Leavings)
lankatuliaiset tuonut mukanain.
Olen neulonut ainakin miljoonaa,
mutta rakastanut aina yhtä vain.
silloin kun mä istuin junassa matkallain.
Oi Borkumini mun, kauniit värisi on sun,
näänkö sua enää koskaan puikoillain.
vihdoin viimein reissu sinne toteutui.
Karnaluksihin Tallinnan ihmeeseen
mulle Pelagia oppaaks lupautui.
aikaa vietän yksin kotona iltaisin.
Oi Fortissima mun, tiedänköhän koskaan kun
sinut neulomisvuoroon ottaisin.
kyllä puikkojakin aina tarvitaan.
Kotiin tuli myös parisen pupusta,
Virossakin pitkäkorvat asustaa.
päästä joukkoon huivieni sekaiseen.
Oi Cervinia mun, mitä mietit sä kun,
susta Avalonin vielä tekaisen.
Kommentit