En onnistunut Budapestin matkallamme välttelemään lankakauppoja. Unkaria taitava ystäväni etsi minulle kauppojen osoitteita netistä, kiitos siitä! Ilmeisesti Unkarin käsityöharrastus painottuu enemmän kirjontaan kuin neulomiseen; löytämissäni lankakaupoissa valikoima oli pieni ja tekokuituvoittoinen. Kirjaan kuitenkin tiedot ylös, jos joku muukin Budapestissa vieraileva neuloja on innostunut lankakauppabongauksesta. Kuvia kaupoista ei valitettavasti ole muuta kuin ostoksista.

Oikeanpuoleinen puna-ruskea lanka on Éva Kézimunkasta, punainen vyyhti torilta sekä hopeanharmaa puuvilla-viskoosilanka ja musta-kirjava sukkalanka B and Z Stúdiósta.

2473279873_b706cf5914_m.jpg

B and ZS Stúdió
Osoite: Boglar utca 2, III kaupunginosa
Reitti: pohjoiseen menevällä HÉV-lähijunalla Békásmegyerin asemalle (Budapestin sisäiset viikkoliput ym. kelpaavat tälle asemalle asti). Käänny asemalta oikealle, kulje noin 50 m ja käänny vasemmalle Juhász Gyula utcalle. En nähnyt tienviittaa, mutta kadunkulmassa oli Erste bank ja Budapest bank samassa rakennuksessa. Kulje katua noin 300 m ja käänny kolmannesta risteyksestä oikealle Boglar utcalle (siinä oli tienviitta). Lankakauppa on kadun oikealla puolella viimeisessä talossa katutasossa. Kauppa ei ole Boglar utcan puolella, ja hetken luulin kulkeneeni harhaan, sillä talossa näytti olevan vain asuntoja. Kauppa kuitenkin löytyi taloa kiertämällä.
Valikoima: Lankoja oli yksi seinällinen. Useimmat langat olivat enimmäkseen tekokuitua, mutta joukossa oli villavoittoisiakin lankoja sekä useita puuvilla- tai puuvilla-sekoitelankoja, mm. Schoeller-Stahlilta. Löytö oli Turkissa valmistettu ohut pätkävärjätty sukkalanka (75 % villaa, 100 g = 410 m), joka maksoi alle 3 e/100 g. Värejä ei tosin ollut kuin kolme. Kaupassa oli runsas valikoima helmiä - myös erikoisia kulmikkaita ja epäsymmetrisiä helmiä, nappeja ja tilkkutyökankaita. Siemenhelmet olivat halpoja, mutta eivät kovin laadukkaita, sillä helmien koko näytti vaihtelevan paljon.
Kieli & maksutapa: Myyjä ei puhunut englantia eikä saksaa. Lankoja ja helmiä sai kuitenkin katsella rauhassa ja kaupanteko sujui jouhevasti kielimuurista huolimatta. En nähnyt luottokorttilaitetta, joten en yrittänytkään maksaa Visalla.

Kaupasta ostettuja helmiä:

2473277807_2454638220_m.jpg

Éva Kézimunka
Osoite: Westend-kauppakeskus Váci út 1-3 (älä sekoita Váci utca -kauppakatuun!)
Reitti: metrolla Nyugati pu:n asemalle. Metrohallista pääsee suoraan kauppakeskukseen. Liike on keskuksen toisessa kerroksessa Bocskai istván -käytävän varrella. Kauppakeskus on jättimäinen ja tuo käytävä lyhyt, joten kannattaa tutkailla karttaa, jollainen on esim. liukuportaiden päässä.
Valikoima: Lankoja oli hyllyllinen, enimmäkseen tekokuituisia. Joukossa oli Schachenmayerin lankoja, mutta nekin olivat suurimmaksi osaksi tekokuitua. Puuvillalankoja oli jonkin verran. Sen sijaan kaupan ristipistotyövalikoima oli laaja, ja hinnatkin olivat minusta korkeintaan Suomen tasoa (en kylläkään ole ristipistoasiantuntija).
Kieli & maksutapa: Myyjä vastasi myöntävästi, kun tiedutelin hänen englannin puhumistaan, mutta ei sitten ymmärtänyt muuta ja yritti kovasti selostaa jotakin unkariksi. Visa kävi.

Kävin myös osoitteessa Rákóczi út 13 (VII kaupunginosa), jossa pitäisi olla Foltvarázs-lankakauppa, mutta sellaista ei löytynyt. Lisäksi lankakauppoja pitäisi olla osoitteissa Vámház körút 13 (IX kaupunginosa) ja József körút 21 (VII kaupunginosa). Verano kirjoittaa blogissaan Budapestissa käynnistään ja mainitsee kaksi lankakauppaa, joista toinen on tuo Vámház körút 13. Täällä on kartta, jonka avulla voi etsiä paikkoja osoitteiden perusteella.

Vapunpäivänä Sankareiden aukiolla oli käsityötori, ja sieltä bongasin värikkäitä villalankavyyhtejä. Lanka tuoksahti lampaalle ja oli villaisen tuntuista, joten ilmeisesti se oli täyttä tavaraa. Hintakaan ei ollut paha. Ei siis tarvitse välttämättä mennä lankakauppaan asti.

Kirjonta ja huopa-applikaatio (jos joku tietää virallisen nimen tälle tekniikalle, saa toki kertoa) kuuluvat Unkarin käsityöperinteisiin. Viimeksi mainitussa tekniikassa kaksi tai kolme huopalevyä ommellaan yhteen koristekuvioin, ja sitten päällimmäistä kerrosta leikataan pois. Kaupan oli erikokoisia liinoja, mutta raaskin ostaa vain kirjanmerkin ja pienen pussukan.

2473282871_4dceecfbf2_m.jpg

Päätin muutenkin etukäteen, etten mitään liinoja ostele, sillä suku lahjoittaa niitä vähintään kerran vuodessa, enkä ole kovinkaan innokas vaihtelemaan liinoja pöydillä. Kirjotut liinat olivat kuitenkin niin upeita, että kapea sellainen piti hankkia. Väritkin ovat minunnäköiseni. Puputta ei myöskään ollut kotiin tuleminen, vaan hankin paikallisen posliinitehtaan perinteisellä tavalla kuvioidun pupuparin kokoelmaani.

2474097168_33194f62a5_m.jpg